Kehuessani taannoin Jani Wickholmia taisin ilmaista mielipiteen, jonka mukaan myös esim. Idolsin tapaisen kilpailun kautta pinnalle noussut artisti voi olla ihan hyvä - ja minusta toinen hyvä esimerkki tästä Wickholmin lisäksi on Anna Puu(stjärvi), jonka viimevuotinen debyyttilevy on monella tapaa riemastuttava tapaus. Kakkoslättyä en ole kuullut, mutta vaikka se olisikin aivan kauhea ja Annan ura ohi, niin tämä kokonaisuus sinänsä on aivan tarpeeksi hyvä syy todeta, että myös idoli- ja muilla kisailijoilla voi olla rahkeita.
Anna kujertava ääni ei ehkä ole niitä suurimpia, mutta tähän ympäistöön se istuu kuin nakutettu. Levyä on tehnyt joukko suomipopin kärkinimiä, ja se kuuluu sävellyksissä, soitossa ja sovituksissa. Kymmenen kappaleen jatkumo on miltein beatlesmainen sikäli, että kappaleet eroavat selvästi toisistaan äänikuviltaan ja tunnelmiltaan, mutta muodostavat silti yhtenäisen kokonaisuuden. Minun suosikkejani ovat jatsahtava "C´est la vie", dramaattinen "Vieraiden valoon" ja "Palava tuuli", mutta melkein jokainen kappale on sinänsä oma pieni taideteos.
Yhdistävä tekijä on mielestäni oivaltava sovitustyö - popmusiikin raameihin on hyviä sävellyksiä hyödyntäen rakennettu äänitaideteoksia, joiden sovitusratkaisut ovat ilmavia mutta samalla täyteläisiä, oivaltavia mutta eivät liian kikkailevia, useimmiten niin kevyesti leijailevia että ilo ja suru sekoittuvat maistuvaksi kokonaisuudeksi joka jättää hyvän mielen. Ja vaikka soitto liitää kevyesti, musiikki ei ole imelää tai kevyttä höttöä - siinä on elämää siinä kuin säröisessä yön bluesissakin, vaikka tämä kokonaisuus kuuluu pikemminkin päivään ja aurinkoon.
Tämä ei siis ehkä ole se juhlien vaudikkaan kohokohdan tunnarilevy, mutta kun laittaa sen soimaan kotona ja asettuu sohvalle silmät kiinni, on kuin olisi joutunut elokuvaan joka tarjoillaan tuokiokuvina olohuoneen nurkassa musisoivan kombon toimesta. Tällaista on kevyt musiikki parhaimmillaan - ei tyhjää höttöä vaan tiivistettyä mielihyvää. Klassinen pop elää!
Käännöskirjallisuuden kurimuksesta
6 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti