lauantai 18. joulukuuta 2010

115. Ida Kristin: Stumble (2001): Osta tämä levy (jos vain löydät sen)!

Aina välillä olen lainaillut kirjastosta minule entuudestaan tuntemattomien tekijöiden levyjä ihan vain siksi, että ne ovat vaikuttaneet jollakin tavalla mielenkiintoisilta - ja useimmiten olen saanut todeta, että ne ovat yhdentekeviä. Ja joskus taas käy niin, että löytyykin uusi suosikki jonka musiikki osaltaan rikastuttaa elämääni.

Tämä on juuri sellainen levy; en ollut kuullut Ida Kristinistä mitään, kun tämän joskus vuonna 2002 kotiin lainasin, mutta ensireaktioni silloin oli, että minun pitää hankkia hänen muutkin levytyksensä. Ida Kristinin ääni muistuttaa jossakin määrin Emmylou Harrisia - mutta toisaalta hänen musiikkiaan ei voi luokitella yhden viitteen perusteella. Tämä on mietiskelevää, ilmavaa, enimmäkseen hidastempoista - mutta nopeitakin kappaleita on, kosketinvoittoista - vaikka kitaraosuuksiakin löytyy, mutta ennen kaikkea tämä on oman itsensä kuuloinen kokonaisuus.

Suosikeistani "Under Purple Skies" on avara balladi, jonka teema muistuttaa Ebba Forsbergin tekeleitä, tai laajemmassa mittakaavassa ehkä Bic Rungan tai Chris Isaakin musiikkia, ja "Easy Living" hieman nyrjähtäneine pianoteemoineen taas nuoren, heleä-äänisen naispuolisen Tom Waitsin soundia (ja kyseessä ei ole mikään Uriah Heep-cover :-). Myös esim. nimikappale ja "Addicted To Me" ovat tietyllä tavalla samantyyppisiä esityksiä, jotenkin ilmavia ja leijailevia mutta silti maanläheisiä. Taas kerran minua miellyttävät lauluäänen lisäksi hyvät sävelet ja sävykkäät sovitukset - mm. puhaltimia käytetään välillä mausteina, mutta perusilme on aina pelkistetty, laulua ja lauluääntä palveleva.

Niinkuin alussa totesin, artisti oli minulle tuntematon, enkä sittemminkään ole löytänyt mitään hänen levytyksiään, vaikka hän ilmeisesti on tehnyt ainakin yhden albumin tämän jälkeenkin. Ja ainakaan minun tietääkseni hän ei kuulu naapurimaamme tunntuimpiin nimiin, eikä ilmeisesti komeile levylistojen kärjessä. Se on huutava vääryys - jos joskus löydätte jostakin tämän levyn, ostakaa se heti pois kuljeksimasta. Se on kulttuuriteko, ja kaupan päälle saatte 35 minuuttia ajatonta popmusiikkia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti