343. Neil Finn: Out Of Silence (2017): Jotkut ne vaan osaa

Jos jostakin syystä pitäisi valita popmusiikin kuningas viimeisen 40 vuoden ajalle, Neil Finn olisi yksi minun suosikeistani. Sekä eri bändikuvioissa että omin päi hän on säännöllisesti julkaissut sellaista popmusiikkia, jossa leikkimieli, uteliaisuus ja kokeilunhalu yhdistyy terveeseen sävellys-, sanoitus- ja sovituspohjaan niin, että tulos on aina vähintään mielenkiintoista kuultavaa, ja huomattavan usein loistavaa kevyttä musiikkia.

Parin vähän "tuotetumman" kokonaisuuden jälkeen "Out Of Silence" on sikäli mielenkiintoinen levy, että se on tehty livenä Neilin kotistudiossa, suuren orkesterin ja kuoron avulla - paria maistiaissingleä lukuunottamatta vielä yhtenä ainoana sessiona viime elokuun lopulla. Kaiken lisäksi tuo sessio striimattiin livenä, ja minäkin satuin valvomaan ja näin/kuulin B-puolen äänitykset. Tekotapa ei sinänsä ole mikään laadun tae, mutta ehkä juuri sen vuoksi tämä levy kuulostaa intiimiltä ja läsnäolevalta. Vaikka mukana on paljon soittajia, esim. jousia käytetään hillitysti, ja vaikka kielisoittimet ovat sähköisiä, levyn yleisilme on aika akustinen.

Yksi pääaines on - kuten aina - Neil Finnin ääni ja laulumelodiat. Hän on melkein kuusikymppisenä yhtä ilmeikäs laulaja kuin ennenkin, hänen tekstinsä ovat hyvin muotoiltuja ja mielenkiintoisia, ja sävelmien koukut ovat sitä luokkaa, että niistä osa tarttuu heti ja osa avautuu vasta myöhemmin. Ainakin minun kohdallani tämä tarkoittaa sit, etten hevillä väsy hänen töihinsä. Tämän levyn kohokohtia ovat mm. harras, pianovetoinen nimikappale, toinen balladi "Love Is Emotional", jopa vauhtiraidasta käyvä "Second Nature" ja lieviä funksävyjä viljelevä "Chameleon Days", mutta koko levy - kymmenen biisiä, 35 minuuttia, eli klassinen albumi - on taattua työtä alusta loppuun, ja yleensä eri kuuntelukerroilla eri biisit nousevat esiin; laadun merkki sekin, ainakin minun kirjoissani.

Olen syksyn mittaan kuunnellut tätä auringonpaisteessa, sateen ropistessa ikkunaan, aamupuuroa keittäessä, yön sinessä sekä auton ratissa valtatiellä - ja kaikki käy. Jotkut ne vaan osaa.