sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

26. Willie Nile: Streets Of New York (2006): Kaupunkiromantiikan ABC

Olin minä kuullut Willie Nilen nimen aiemminkin, joskus vuosia sitten, mutta tämä levy loikkasi kuitenkin tietoisuuteeni takavasemmalta pari talvea sitten. Ensin kääntelin sitä mielessäni ja pohdiskelin, montako suurkaupungin elämää kuvaavaa kliseetä voi pakata samoihin kansiin – sitten totesin pitäväni tuotannosta ja sävellyksistä, ja lisäksi sietäväni herra Nilen ehkä hieman rajoittunutta ääntä. Ja lopuksi totesin kielikuvien olevan osuvia, hauskoja ja hoksaavaisia – ja sitten olinkin jo fani.

Tämä levy sisältää siis varsin perinteisesti soitettua, laulettua ja sovitettua amerikkalaista rockmusiikkia, maustettuna pienin country- ja folkvivahtein, joka kertoo elämästä Suuressa Omenassa sen hienoine ja huonoine puolineen, useimmiten hieman ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. Mielenkiintoisia tarinoita ovat esim. ”The Best Friends Money Can Buy”, ”Cell Phones Ringing In The Pockets Of The Dead” sekä ”The Day I Saw Bo Diddley In Washington Square”. Toisaalta mukana on aimo annos kunnon katuromantiikkaa; ensimmäisenä tulee mieleen vetävä ”Asking Annie Out”.

Jos jotakin haluaisi moittia, niin artistimme tekee varsin kaavamaisia biisejä – tavallisin kaavan rikkominen tapahtuu säestystä keventämällä, mutta esim. B-osia ei juuri kuulu, joten tietyssä mielentilassa koko albumi voi tuntua jopa turruttavalta – mutta toisaalta on kyllä vaikeaa nimetä edes yksittäisiä kappaleita, joita olisi voinut jättää pois.

Mielenkiintoinen asia Willie Nilen kohdalla on hänen urakehityksensä – jo debyyttialbumi (1980) kulki aika lailla tämän saman kaavan mukaan, seuraavana vuonna tuli kakkonen, mutta sitten tuli ilmeisesti riitaa levy-yhtiön kanssa, ja kolmas levy ilmestyi vasta 1991 – ja kuulosti aika samanlaiselta, mitä nyt keskitien rockin äänikuva oli muuttunut niin, että rummut läiskähtivät hieman äänekkäämmin. Sitten seurasi taas hiljaisuutta, kunnes vuonna 2004 ilmestyi neljäs hengentuote ”Beautiful Wreck Of The World”, jonka vasta sain käsiini; se voi olla jopa tätä levyä parempi, mutta siihen ei enää liity samaa ahaa-elämystä. Ja tänä keväänä pitäisi olla tulossa uusi albumi – kuudes kaiken kaikkiaan, mutta ennen kaikkea kolmas viimeisen viiden vuoden sisään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti