tiistai 21. syyskuuta 2010

104. Carolina Wallin Perez: Pärlor och svin (2009): Ote tulkitsemisen oppikirjasta

Ellen väärin muista, taisin joko teilata coverlevyjen väheksymisen tai sitten kiitellä uskaliaita tulkintoja keväämmäällä, kun kirjoitin Beautiful Southin loistavasta coverplatasta – mutta jos joku vielä epäilee tulkintojen mielekkyyttä, tämän levyn pitäisi vakuuttaa paatuneimmatkin kriitikot. Carolina Wallin Perez pistää sitä paitsi vielä yhden paremmaksi, tai vaikeammaksi, tekemällä kokonaisen levyllisen yhden ja saman alkuperäisen tekijän musiikkia. Kohde ei ole kuluneimmasta päästä – Dylantulkintoja on maailma jo melkein täynnä – vaikka kotimaassaan tunnettu onkin, koska tämä levy koostuu Kent-yhtyeen lauluista.

Minulle Kent ei ole mikään epäjumala; omistan toki nipun heidän levyjään, ja parhaat niistä ovat loistavia, mutta toisaalta heidän musiikkinsa minun korvissani usein on myös pelkkää äänivallia, eikä laulaja Joakim Berg kuulu suosikkeihini vaikka ei aina häiritsekään kokonaisuutta. Kentin vahvuus on se, että soundin takaa löytyy oikeita popbiisejä, vieläpä tarttuvia sellaisia. Ja tämä on myös Carolina Wallin Perezin levyn salaisuus – se on kokoelma hienoja sävellyksiä, tulkittuina alkuperäisesti aika lailla poikkeavalla tavalla – jatsahtavasti, akustisesti, joskus johonkin lattariin viitaten, modernisti mutta ajattomasti. Hänen äänensä on hyvä – olematta sentään loistava – ja ennen kaikkea hänkin antaa kappaleiden puhua; ei mitään melismoja tai soululvahduksia, vaan eleettömän tyylikästä ilmaisua.

Hitit ovat aina hittejä; ”Ingenting”, ”Om du var här”, ”Kärleken väntar” ja muut soivat ilmavasti, vaihtelevasti, viekottelevasti – mutta myös albumiraidat kuten ”Klåparen” ovat oikein hyviä. Minun on itse asiassa vaikea poimia 13 kappaleen joukosta kohokohtia, eikä liioin liikoja suvantojakaan. Ehkä juuri ”Ingenting”, kitaravetoisena ja alkuperäistä huomattavasti hitaampana, on mieleenpainuvin.

Tämä on käsittääkseni Wallin Perezin esikoislevy, enkä tiedä mitä tai ketä hän seuraavaksi aikoo tulkita – ehkä jopa omia laulujaan, jos sellaisia on, enkä oikein käsitä miten hän aikoo pistää tästä paremmaksi, mutta se ei onneksi ole tämän loistavan tulkitsemisen oppikirjan ongelma – tämä on ja pysyy. Suosittelen!

2 kommenttia:

  1. Kiitos loistavasta blogista. Olen Spotifyn kautta kuunnellut levyn kerrallaan. Tässä levyssä taitaa tosin olla kirjoitusvirhe nimessä … pärlor och svin lienee oikea nimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla - onneksi maailma on vielä pullollaan kehuttavaa musiikkia. Ja kiitos tuosta huomautuksesta - pitää korjata tuo lipsahdus.

      Poista