torstai 19. elokuuta 2010

102. Elton John: Peachtree Road (2004): Ei olisi uskonut...

Elton John ei aikaisemmin oikein kuulunut musiikilliseen arvomaailmaani, mutta onnistui silti hiipimään tajuntaan vähän salavihkaa. Jossakin vaiheessa totesin, että monet lapsuudestani muistamani iskelmäesitykset olivat suomennoksia hänen tekeleistään - "Maalaismaisema", "Krokotiili-rock", mitä niitä nyt olikaan - ja joskus kahdeksankymmentäluvulla totesin "Blue Eyesin" olevan periaatteessa ihan pätevä balladi mutta aivan liian lipevää kamaa minulle, mutta esim. kokonaista lättyä hänen tuotoksiaan en ollut kuullut ennen 2000-lukua. Nykyisin hänen laulujaan ovat kyllä sitten jo tulkinneet monetkin osaajat - mm. Bettye Lavette, varsin järisyttävin tuloksin, mutta luulin hänen omien tulkintojensa olevan yhdentekeviä.

Ja sitten jätkä yllätti. Jo "Songs From The West Coast" oli hieno levy, mutta tämä vasta iski. Hän on tietenkin ensi kädessä tunnelmoija, eli ohjelma on vieläkin balladipainotteinen - mutta "Freaks In Love" ja etenkin "My Elusive Drug" ovat niin hienoja esityksiä ettei paremmasta väliä, ja esimerkkejä on muitakin. "They Call Her The Cat" on menopalana pätevä, ja esim. "Porch Swing In Tupelo" sellaista americanaa, ettei vanhaa kunnon Reginaldia britiksi luulisi.

Osa sävelmistä on ehkä hieman tavanomaisia, mutta soitto ja sovitukset toimivat - tässä on trendien jahtaamisen sijaan löydetty se ajattomuus, jota itse huomaan koko ajan arvostavani yhä enemmän. Ja kun kynässä on vanha taistelupari Bernie Taupin, tietää että tekstipuoli on hanskassa - sekä aiheskaala että ilmaisu ovat laaja-alaisempia ja värikkäämpiä kuin useimmilla muilla popartisteilla. Kun tähän vielä lisätään se, että Elton John on ihan kelpo laulaja vaikka ei mikään pavarotti olekaan, tämä levy sopii viittäkymmentä lähestyvän rockkuluttajan korvaan oikein hyvin.

Ja sitä paitsi myös tämän levyn seuraaja, "The Captain And The Kid" on hyvä. Nämä kolme levyä ovat niin vakuuttava kokonaisuus, että itsekin olen lainaillut miehen 70-luvun alkupuolen klassikoita - ja tykännyt niistäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti