121. Los Lobos: Kiko (1992): Enemmän kuin pelkkä rockyhtye itäisestä LA:sta

Los Lobos on kulkenut mukanani pitkän matkan, joskaan ei koskaan aivan eturivissä. Ystäväni Tom esitteli bändin minulle joskus 1984 "How Will The Wolf Survive"-albumin myötä, ja taannoin huomasin bändin jokaisen pääosin englanninkielisen pääosin aikuisille suunnatun studioalbumin löytyvän kokoelmastani. Espanjankieliset levyt ja "lastenlevyt" puuttuvat vielä, mutta ajan myötä nekin saattavat tulla ajankohtaisiksi.

Viime sykysnä bändin uusin levy, "Tin Can Trust", kolahti niin lujaa että sekin luultavasti vielä löytää tiensä näille sivuille, mutta sen lisäksi rupesin kuuntelemaan yhtyeen koko tuotantoa uudestaan muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen, ja vaikka rivistä ei löydy yhtään huonoa levyä, tämä bändin "kokeellisen kauden" avausteos nousi esiin ehkä kaikkein loistavimpana esimerkkinä näiden herrojen taiteesta.

Susilta sujuu juureva rock´n´roll ("Whiskey Trail"), bluesahtavampi meno ("Just A Man") niinkuin myös jatsahtava R&B ("That Train Don´t Stop Here"), mutta ehkä kaikkein jännittävin osa kokonaisuutta on perinteiset sointukulut ja nyrjähtäneemmät rytmit yhdistävä kokeilevampi tuotanto (esim. avauskaksikko "Dream In Blue" ja "Wake Up Dolores"), joka parilla myöhemmällä levyllä pääsi ehkä hieman lipsahtamaan käsistä, mutta tässä yhteydessä toimii kuin väärä raha. Koska kyseessä on ns. latinobändi, sujuu sentimentaalinen tunnelmointikin kuin tanssi, mutta tällä levyllä se on sivuosassa; nimikappale "Kiko And The Lavender Moon" on jonkinlainen "moderni trad" ja samalla ehkä kaikkein paras esitys.

Soitto ja laulu ovat hanskassa - rytmiryhmä taipuu mihin vaan, kitarointi on elävää ja mileikuvituksellista, koskettimet ja torvet värittävät kokonaisuutta ja muodostavat pikantteja yksityiskohtia, ja ennen kaikka dynamiikka häikäisee; välillä yhtä jäntevää kuin itse soitto on se, mikä jätetään soittamatta. Itse asiassa jopa palkeet soivat paikoitellen ihan kuunneltavasti. Ei siis mikä tahansa "pelkkä rockbändi", vaan itse asiassa eräänlainen amerikkalaisten perinteiden yhdistäjä ja sulatusuuni, jossa vanhat osat sekoitetaan ja tuodaan esille kuin uusina. Ja samalla tietysti myös kunnon rockbändi.