14. Totta Näslund: Totta 7 Soul!/På drift (2004): Suuren Äänen testamentti

Totta oli yksi niistä ”vanhan kansan laulajista”, jotka luultavasti olisivat pystyneet esittämään mitä tahansa niin, että kuulijoiden niskakarvat olisivat nousseet pystyyn. Hänen seitsemän soololevynsä sarja, joka ilmestyi vuosina 1995-2004 ja itse asiassa päättyi hänen ennenaikaiseen poismenoonsa, on varmastikin yksi pohjoismaisen populaarimusiikin suurimmista saavutuksista – mutta niin hänelle tekivätkin lauluja suurin piirtein länsinaapurimme koko lauluntekijäkerma, jonka lisäksi hän teki ns. ”definitiivisen tulkinnan” monista alun perin amerikkalaisista tai brittiläisistä mestariteoksista.

Tämä levy on tietyllä tavalla synteesi hänen urastaan; tämä ei ole pelkästään soullevy – mutta äänimaailma on astetta juurekkaampi kuin aikaisemmin, ja ehkäpä teema on innoittanut lauluntekijät laatimaan sellaisia säveliä, joissa hän todella pääsee käyttämään säänpieksemää ääntään. Se ääni, sen pakottomuus ja uskottavuus yhdistettynä sävelkorvaan, onkin hänen suurin juttunsa; tässä on todellakin mies, joka pystyisi laulamaan vaikkapa puhelinluetteloa niin, että kuulijat näkisivät sielunsa silmillä öisen tien, jota pitkin ajaa vanhalla Volvolla yksinäinen mies... Ja toisaalta, kun laulut ovat mittatilaustyötä, niin tekstimaailma ehkä menee pikkuisen yli; koko levyssä on jonkinlainen ”tilinpäätöksen leima”, vaikka hän sen ilmestyessä, vajaan vuoden ennen hänen kuolemaansa, ei tietääkseni vielä ollut sairastunut.

Mutta analyysi sikseen; parempi tapa määritellä tätä musiikkia on laittaa levy soimaan, istua mukavasti, sulkea silmänsä ja antaa musiikin viedä. ”Långt bort, längst upp i det blå”, ”Bättre begagnat”, ”Gå ut och älska nån”... ai niin. Yksi erikoispiirre Tottan tuotannossa ovat hänen duettonsa eri laulajattarien kanssa – joita aikoinaan ilmestyi kokonainen levyllinen, joka sekin on oikein hyvä, jotka toimivat kuin väärä raha – vaikka ne periaatteessa ovat kaikki variaatioita ”kaunotar ja kulkuri”-teemasta. Mutta popmusiikkihan on leimallisesti vanhojen perusideoiden uudelleen maustamista ja paketointia – senkin tiesi jo vanha kansa.